Elokuun alkuun sopii pieni pala työmasistelua.
Tai ei tää nyt niin masistelua ole.
Kolmanneksi viimeinen viikko pyörähti juuri käyntiin. Pelkäsin Noitakäräjien jälkeistä Ruovesi-lehden yleisönosastoa. Turhaan! Vain hevoskulkueen juonnosta maristiin, siitäkin toimittajan kirjoittamassa jutussa, eikä se ollut minun vikani! Voin siis hyvillä mielin nostaa pääni pölkyltä ja pyyhkiä käteni!
Sen sijaan yleisöpalstalla on käyty keskustelua Noitakäräjien nimestä ja "kyseenalaisesta" juhlinnan aiheesta. Moni aiheesta närkästynyt kristitty pitää noitavainoista juontavan juhlan järjestämistä vuodesta toiseen syntisenä ja pahana.
Olen hieman erimieltä aiheesta.
Noitakäräjät on pääasiallisesti perinnetapahtuma, kyläläisten juhla. Noidat ja niiden tuomitseminen kuuluvat Ruoveden historiaan - kauheaa mutta totta. Kuitenkin se on tärkeä, ja minusta jopa yksi mielenkiintoisimmista asioista Ruoveden historiassa. Kirkolliset pyhät ovat asia erikseen. Ei mikään kuntakaan järjestä kaikkia tapahtumiaan lähtökohtaisesti sillä ajatuksella, että tämä on nyt "evlut". Eikä Noitakäräjät edes ole kunnan, vaan itsenäisen yhdistyksen järjestämä tapahtuma. Kannattaa siis ottaa selvää esim. päävastuullisesta järjestäjästä ennen kuin valittaa epäsopivista tapahtumien nimistä sivistystoimeen.
Itse kun en kirkosta niin kovin perusta, olen aina pitänyt noita-teemaa ylpeyden aiheena, kun ajattelen kotikuntaani. Ruoveden kesän rytmittää hienosti noita-tapahtumien sarja - (Noitarock tosin ei kuulunut tähän sarjaan tänä vuonna). Teema tuo kulttuurikesään yhtenäisyyttä, ja samalla tavoin toimitaan muissakin kunnissa ja kaupungeissa, esimerkiksi Raumalla: ensin Pitsiviikot ja myöhemmin Mustan Pitsin Yö. Tuohan musta pitsikin mielikuvia tietynlaisesta "synnistä", eikö?
Jos Vuoden Noitia ei täällä juhlittaisi, ei minulla olisi, nuorena kulttuurihörhönä, maailmalla paljon kerrottavaa tästä pitäjästä. "On siellä Runebergin lähde... niin ja Musiikkia! Ruovesi. No se on kamarimusiikkifestivaali." Sellainen festivaali on hieno asia, mutta ei se liiemmin nuorta väkeä houkuttele pikkuhiljaa kuolevaan kylään. Vuoden Noita tittelinä on sitä paitsi suuri kunnia, sillä kulttuurin eteen töitä tekeviä tässä kunnassa tarvitaan enemmän kuin mitään!
Noitarockin välikuolema tänä vuonna on todella valitettavaa ja harmillista. Se olisi elintärkeää elvyttää, jotta kylään saataisiin lisää nuoria kävijöitä ulkopaikkakunnilta. Tällä hetkellä sellaisia tuovat lähinnä Ruoska ja Pirkat, urheilijoiden muodossa. Entä kulttuurinuoret?
Kolmas noita-tapahtuma, Noitien yö, on sekin ylpeyden aihe. Samantyylisiä tapahtumia on ympäri Suomen: Taiteiden yö, Tapahtumien yö, Yläkaupungin yö, Seinäkuun yö, Mustan Pitsin yö... On upeaa, että Ruovedellä on näinkin omaperäinen ja -leimainen teema yön juhlalle. Meillähän on ikään kuin kaksi halloweeniä.
Ennen kaikkea toivon jok'ikiseltä taholta suvaitsevaisuutta. Pitäkööt Jumalaa palvelevat omat kekkerinsä, niin kulttuurisekopäät pitävät omansa. Mihin "väliinputoajat" ja kumpaankaan ryhmään "sitoutumattomat" haluavatkaan osallistua, he päättävät sen itse. Kyllä tähän kylään tapahtumia mahtuu - jos alamme tappelemaan keskenämme, on se todellisen lopun alkua.
Miksi nuori, terve ihminen opiskelee kulttuurituottajaksi ja kuinka koulutus etenee? Miksi sama ihminen edelleen haaveilee urasta näyttelijänä? Miten klassisen musiikkiopiston kasvattama viulisti löytää itsensä keskeltä Seinäjoen viriiliä musiikkiverkostoa, bänditunneilta ja folk-yhtyeestä? Onko elämässä mitään järkeä? No ei, mutta mielenkiintoista se on! Kolumnintapaisia, päiväkirjamerkintöjä ja avautumisia kaikesta mikä liittyy kulttuuriin - elämään.