Kyllä, luitte aivan oikein. Vaikka Ilmajoen hajuissa päiväni vietinkin, fiilis on kohdillaan eikä mikään suoranaisesti ketuta. Niin sanotut kiertopajat ovat nyt ohi ja pääsimme ennen vappua piikkipajojen pariin, eli loppukevät onkin meikäläisen kohdalla kuvista - tila- ja ympäristötaidetta, performansseja, voimauttavaa valokuvaa ynnä muuta.
No, tänään kuviksen opettaja oli sairaana, joten askartelimme käpylehmämme loppuun ja laiskottelimme lopunpäivää.
Anne ja Joni askartelevat Tshernobylin aitaa.
Osa lehmistä yrittää paeta Tshernobylistä.
Vaikken koekaan tämän päivän olleen (taas) millään tavalla hyödyllinen, odotan innolla voimauttavan valokuvan menetelmää. Siskollani on Miina Savolaisen kirja nimeltä Maailman ihanin tyttö (http://www.voimauttavavalokuva.net/), ja olen jo pitkään ollut hyvin kiinnostunut aiheesta. Saa nähdä mitä keksitään.
Janne sanoi tänään että jos vielä ensi syksynä ahdistaa niin paljon kuin nyt (tänä iltapäivänä ahdisti to-del-la paljon), kannattaa varmaan miettiä onko tämä koulu ihan oikea minulle. Hätiköityä minusta - Ilmajoen jaksoa ja kahta muuta kurssia lukuunottamatta MIKÄÄN ei ole ahdistanut minua tässä koulussa, päin vastoin tunnen oloni kotoisaksi; tuntuu että olen löytänyt oman alani. Suurin osa tapaamistani sokuista on pääpiirteiltään niin samanlaisia kuin minä ja tulen heidän kanssaan niin hyvin juttuun, ettei tämä ole voinut osua ihan metsään. Joten PELKOA, että olisin vaihtamassa koulua!
Odotan innolla harjoittelua: se alkaa jo kolmen viikon päästä! Kolmen viikon! Työurakka on Ruoveden kesässä: Noitakäräjiä, taidenäyttelyä, konserttia, Noitien yötä... Välillä pyörii mielessä kysymys: milloin minusta tuli niin aikuinen että on aika ottaa vastuuta? Sitä tulen takuulla kotokunnassa saamaan, kun osaava ja innostava kulttuurisihteeri on lähtenyt eikä uutta tilalle ole palkattu. Osa hänen hommistaan kaatunee siis minunkin päälleni. Kesä Ruovedellä tulee ainakin olemaan kiireinen, mutta rauhoittava - maaseudun tyttö kaipaa välillä maaseudun rauhaa.
Runopolku vie Laivarannasta Runebergin lähteelle, muistaakseni "Pilven" läpi?
Ennen harjoittelua pitäisi kuitenkin vielä pitää Rästihommafestarit: allekirjoittaneelta puuttuu vielä musakasvatuksen referaatti (ne peedeeäffät... ne peedeeäffät) ja kulttuuripolitiikan essee. Enköhän repäise pari nelosta tai vitosta plakkariin kevään kunniaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti